Mitähän muistisairas haluaisi hyvältä hoidolta?

Mummojen suojelija haluaa tuoda esille asian mitä ei kovin paljon ole tällä hetkellä mediassa tullut esille. Nimittäin sen mitä muistisairaat ihmiset itse haluaisivat, millaista heidän elämänsä olisi hoivakodissa/tehostetussa asumispalvelussa?    Ja miilaiset hoitajat heitä siellä auttaisivat ja mitkä heistä olisivat ne tärkeimmät asiat, joita he toivoisivat saavansa. Ensiksi on tärkeää tuoda hoitotyössä esiin resurssit, joilla…

Pitääkö työssä olla aina kivaa?

Luin sunnuntaina 25.11.2018 hesarissa olleen toimitttaja Tanja Vasaman kirjoituksen Pekka Järvisen haastattelusta. Artikkelissa pohdittiin sitä, että pitääkö työssä olla aina kivaa? Mielestäni Pekka Järvinen ajattelee hyvin realistisesti siitä millaisia työyhteisöjä ollaan tällä hetkellä luomassa. Jo silloin kun rekrytoidaan uusia työntekijöitä on ilmoituksessa kuvaus: ” Meille on tärkeää, että etsimämme henkilö on ennen kaikkea postitiivinen hyvä…

Muistisairaan muuttunut käyttäytyminen

Luin mielenkiintoisen artikkelin Muistiliitolta, jossa puhuttiin muistisairaan muuttuneesta käytäytymisestä eikä niinkään muistisairaan ihmisen käytösoireista. Jäin ihan pohtimaan tätä uudelleen määrittelyä ja huomasin, että mitä enemmän asiaa mietin sitä paremmalta se tuntui. Varsinkin se kohta, missä mainittiin, että muistisairaan muuttunutta käyttäytymistä voidaan auttaa ei-lääkkeellisillä keinoilla, ja tästä olen täysin samaa mieltä. Jos mietimme esimerkiksi sellaista muistisairasta,…

Näkökulman vaihtaminen

Olen ottanut ison koulutuksellisen ja miksei henkilökohtaisenkin haasteen vastaan. Sillä olen 20 vuotta kiinnittänyt vuorovaikutuksessa huomiota siihen etten käytä miksi kysymystä ja nyt taasen mietin että miksi mitäkin tapahtuu ja miten asiat voisivatkaan olla tulevaisuudessa? Miten pääsemme siihen tulevaisuuteen suunnattuun toiveeseen. Tämä on todellakin minulle suuri kysymys ja joudun sitä varmasti työstämään paljon. Luin sellaisen…

Validaatioryhmän toiminnan kulmakivet

Jaan tässä muutaman ajatuksen siitä mitkä asiat ovat mielestäni tärkeitä validaatioryhmän toiminnassa.  Ensimmäsieksi tulee mieleen säännöllisyys, tämä tarkoittaa sitä, että ryhmä kokoontuu säännöllisesti, mieluiten aina samana viikon päivänä. Toinen tärkeä asia on, että järjestetään tila valmiiksi ryhmäläisiä varten, laitetaan tuolit ympyrään ja nimilaput tuolille. Kolmantena ei kylläkään vähäisenä asiana on, henkäistään muutama syvä puhalluskerta ilmaa…

Muutama vinkki muistisairaan käytösoireiden ymmärtämiseen

Tarkastelen tässä blogissani muistisairaan käytösoireita hoitajan näkökulmasta. Sllä kysymyshän on siitä, että muistisairaan käyttäytyminen on hoitajan mielestä epäsopivaa/aggressiivista.  Muistisairaan mielestä hänen käyttäytymisensä on täysin sopivaa.Miten sitten ratkaista tämä ongelma? Voimme miettiä esimerkiksi sitä, että pitäisikö meidän hoitajien kehittää vuorovaikutustaitojamme siten, että ymmärtäisimme paremmin muistisairaiden maailmaa ja heidän käyttäytymistään. Muistisairaan vuorovaikutustaidot ovat puuutteellisia jo siksikin että…

Mistä syntyy validoiva hoitoilmapiiri muistisairaiden hoivakotiin?

Mistä voi aistia sellaisen hoivakodin ilmapiirin mistä huokuu arvostus muistisairaita kohtaan? Tähän kysymykseen ajattelin antaa teille muutamia vinkkejä. Kaikki perustuu arvostamiseen ja siihen miten voimme tehdä sen läpinäkyväksi. Vuorovaikutuksen näkökulmasta voimme ajatella, että arvostava kohtaaminen asukkaiden, omaisten ja hoitohenkilökunnan välillä on luonnollista. Väitän kuitenkin että aina se ei ole niinkään luonnollista, sillä arvostavan kohtaamisen läpinäkyväksi…

Miten validaatio löysi minut

Oma urani muistisairaiden parissa alkoi siis 1990 luvun alussa, kun sain työskennellä sellaisessa muistisairaiden yksikössä missä käytettiin validaatiomenetelmää. Olen oikeastaan ollut aina kiinnostunut ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta ja erityisesti vanhojen ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta. Olen viettänyt lapsuuteni vanhojen ihmisten parissa mikä on ilmeisesti vähän auttanut minua siinä, että olen kuin ” kala vedessä ” heidän kanssaan. Se,…

Mistä validaatio on saanut alkunsa?

Validaatio tulee englannin kielestä valid,arvonsa mukainen ja voimassa oleva. Kansainvälisenä käsitteenä validaatio on vakiintunut englanniksi validation, saksaksi validazion ja ruotsiksi validation. Mentelmän kehittäjä on Yhdysvaltalainen Naomi Feil ja jo vuosina 1960 – 1983 hän kehitti validaation perusteorian. Hän ymmärsi laaja-alaisesti, että muistisairaita ihmisiä tuli kuunnella arvostaen ja ymmärtäen heidän sisäistä kokemusmaailmaansa. Hän ajatteli, että validoiva vuorovaikutus muistisairaiden kanssa on hyvin perusinhimillistä, sellaista…

Elämän muutos

Lähes 20 vuotta muistisairaiden hoivayrittäjänä olleena haluan kertoa teille millaista aikaa se oli ja myöskin muutama sana sen jälkeisestä elämästä. Se miksi minusta tuli hoivayrittäjä johtuu varmaankin siitä, että halusin tehdä asioita omalla tavallani ja osaltaan siihen vaikutti myös oman äitini sairastuminen ja siihen liittyvät haasteet löytää hänelle sopiva hoitopaikka. Äitini ei ollut muistisairas vaan…