Mistä validaatio on saanut alkunsa?

Validaatio tulee englannin kielestä valid,arvonsa mukainen ja voimassa oleva. Kansainvälisenä käsitteenä validaatio on vakiintunut englanniksi validation, saksaksi validazion ja ruotsiksi validation. Mentelmän kehittäjä on Yhdysvaltalainen Naomi Feil ja jo vuosina 1960 – 1983 hän kehitti validaation perusteorian. Hän ymmärsi laaja-alaisesti, että muistisairaita ihmisiä tuli kuunnella arvostaen ja ymmärtäen heidän sisäistä kokemusmaailmaansa. Hän ajatteli, että validoiva vuorovaikutus muistisairaiden kanssa on hyvin perusinhimillistä, sellaista mitä meidän kaikkien tulisi vaalia. Meillä kaikilla on luonnollinen tarve tulla kuulluiksi, kokea tulevamme rakastetuiksi ja olemalla hyödyllisiä, myös muistisairailla ihmisillä ja erityisesti heillä. Naomi Feil on kertonut, että muistisairaat ihmiset ovat opettaneet hänelle tämän kaiken, kun hän on kuunnellut, havainnoinut, validoinut ja yhdistellyt eri teorioita, joista on syntynyt validaatiomenetelmä.

Validaatiossa eräs kantava teoria on Eriksonin elämänkaaripsykologia, missä ajatellaan niin, että jokaisella elämänvaiheella on oma elämäntehtävänsä ja jos jostain syystä tätä elämäntehtävää ei voi läpikäydä se vaatii tulla myöhemmin käsitellyksi. Esimerkiksi muistisairaalla on jäänyt jokin keskeneräinen asia menneisyydestä käsittelemättä ja se vaatii nyt muistisairaudessa tulevan käsitellyksi. Muistisairaalla ei ole enää niitä keinoja, joilla hän käsittelisi keskeneräistä asiaa ja tällöin tämä ” käsittely ” voi olla vaikkapa levotonta liikkumista tai aggressiivista käyttäytymistä. Ja tämä käyttäytyminen on muistisairaan mielestä täysin loogista, koska sillä on laajempi merkitys muistisairaalle itselleen. Tällöin muistisairas tarvitsee sellaisen vierellä kulkijan, joka arvostaa häntä ja ymmärtää hänen sisäistä kokemusmaailmaansa, auttaa/käyttää validoivia tekniikoita / sanallisia tai sanattomia häntä ilmaisemaan itseään joko puheella, ilmeillä tai käytöksellä. Toinen keskeinen teoria validaatiossa nousee Carl Jungilta, ” kun tunteet ilmaistaan ne helpottuvat ”. Tästä tulee mieleen sellainen kokemus miten yleensä haluamme rauhoitella ahdistunutta tai aggressiivista muistisairasta ja oikeastaan täten vain lisäämme hänen ahdistustaan ja aggressiivisuuttaan. Meidän pitäisi ” kuulla ” tukahdetut tunteet ja hänen ilmaisemansa tarpeet ja auttaa häntä validoivin tekniikoin. Tässä yhteydessä näitä tekniikoita voisi olla keskittyminen ja virittäytyminen muistisairaan tunnetilaan, hänen käytöksensä sanoittaminen ja avoimilla kysymyksillä vuorovaikutuksen aloittaminen. Toisin sanoen haluamme viestittää hänelle, että olen tässä sinua varten, minua kiinnostaa miksi olet levoton ja voinko auttaa sinua jotenkin?

Palataan vielä Naomi Feiliin, koska on ollut ainutlaatuista, että hän on vieraillut useita kertoja myös Suomessa Tampereen kaupunkilähetyksen kutsumana. Hän osoitti meille opiskelijoille miten validoinnilla voidaan auttaa sellaista muistisairasta joka ei puhu samaa äidinkieltä kuin sinä. Naomi kertoi, että menetelmä kannattelee koska perusteoria on kaikilla kielillä sama. Itselläni on ollut myös mahdollisuus tutustua häneen henkilökohtaisesti ja olla mukana hänen luennoillaan. Nuo tapaamiset ovat kyllä jääneet mieleen ja aina silloin tällöin niihin palaan omassa muistogalleriassa. Suomen kannalta merkittävä henkilö validaatiomenetelmän tuomisesta suomalaiseen hoitokulttuuriin on ollut Satu Sipola. Hän oli ensimmäinen validaatio-opettaja Suomessa useiden vuosien ajan ja muistaakseni hän kouluttautui Yhdysvalloissa Naomi Feilin oppilaana. Suomeen validaatiomenetelmä rantautui 1990 luvun alussa. Tämä tieto tulee siitä koska itse valmistuin validatiotyöntekijäksi 1997 Sadun kurssilta ja myöhemmin myös opettajakoulutuksesta missä oli mukana myös Naomi Feil. Satu oli ahkerasti mukana validaatiomenetelmän kehittämistyössä ja sitten myöhemmin kun aloitettiin kehittämään suomalaista laaja-alaista tunteva menetelmää ( 2005 ), tällöin haluttiin ottaa mukaan Sopimusvuorisäätiön käyttämä yhteisöhoito. Satu puhui paljon tunteiden kuuntelusta ja hän peilasi esityksissään vahvasti Naomi Feilin luomaan perusteoriaan. Hänellä oli aina mielenkiintoisia esimerkkejä validaatiohetkistä ja hän oli loistava kouluttaja. Satu Sipola kuoli v.2015 vaikeaan sairauteen.

Seuraavassa blogissa kerron teille minun oman polkuni validaation kanssa.

Kirjallisuutta: ” Validaatio- menetelmä muistihäiriöisten vanhusten hoitoon ” , ” The Validation Breakthrough ”, Satu Sipola: ” Validaatio – tunteiden kuuntelu ”, ” Onko tänään eilen ” tunteva opas muistisairaita hoitaville

Jaa tämä

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn
Share on email
Email
Share on whatsapp
WhatsApp

Kirjoittaja

Tuija Uusitalo

  • tuijahelena.uusitalo@gmail.com