Miten validaatio löysi minut

Oma urani muistisairaiden parissa alkoi siis 1990 luvun alussa, kun sain työskennellä sellaisessa muistisairaiden yksikössä missä käytettiin validaatiomenetelmää. Olen oikeastaan ollut aina kiinnostunut ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta ja erityisesti vanhojen ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta. Olen viettänyt lapsuuteni vanhojen ihmisten parissa mikä on ilmeisesti vähän auttanut minua siinä, että olen kuin ” kala vedessä ” heidän kanssaan. Se, että löysin validaatiomenetelmästä välineen jonka avulla pystyin luomaan vuorovaikutuksen muistisairaaseen vanhukseen on ollut minulle hyvin merkityksellistä. Menetelmä auttoi minua erityisesti sellaisissa haasteellisissa vuorovaikutustilanteissa joissa muistisairas oli agressiivinen, levoton tai muuten ahdistunut. Olen myös oppinut läsnäolon merkityksen, mitä tarkoittaa olla läsnä vuorovaitustilanteessa? Voimme olla läsnä muutaman minuutin tai puoli tuntia, merkityksellistä on se, millä tavalla olemme läsnä, että toinen osapuoli kokee läsnäolon aidoksi ja välittäväksi.

Muistan vieläkin miten erään rouvan kohdalla koin onnistumisen riemua kun pystyin käyttämään/harjoittelemaan validoivaa vuorovaikutusta hänen kanssaan. Tässä oli kyseessä se klassinen esimerkki, että rouva oli menossa kotiin, hän oli pakannut laukkunsa ja laittanut ulkotakin päälleen. Lähdin kyselemään häneltä, että ” minne hän oli menossa?”, muistin avoimet kysymykset ja läsnäolon merkityksen. Sitten vanhuksen käyttämän avainsanan toistaminen ” kotiin ” – olet menossa. Esitin hänelle lisää avoimia kysymyksiä ” kuka sinua siellä odottaa?” Rouva vastaa minulle, että äiti ja isä, sitten minä jatkan avainsanojen toistamisella ” äiti ja isä ” odottavat sinua. Silloin olin posket punasta hehkuen innostunut ja melko varma, että olin ollut validoivassa vuorvaikutuksessa rouvan kanssa. Pääsimme muistelemaan hänen lapsuuden kotiaan ja sanomaan yhdessä ääneen sen, että hän kaipaa kotiin ja hänellä on ikävä läheisiään. Tuollainen onnistumisen kokemus opiskelijalle on äärimmäisen tärkeää oivaltamisen näkökulmasta, miten olla läsnä muistisairaan kanssa, miten toimia hänen kanssaan, että muistisairas kokee tulleensa kuulluksi ja hän voi myös palata menneestä tähän hetkeen takaisin nolaamatta itseään. Sittemmin olen oivaltanut, että juuri tuo kohtaaminen oli minulle se merkityksellinen oppimiskokemus joka ohjasi sitten elämääni validaatiopolulla. Nämä onnistumisen ja tietysti välillä epäonnistumisen kokemukset ovat aina olleet merkittävässä roolissa myös kouluttajan työssäni. Olen painottanut opiskelijoille, että vain heidän omien kokemusten avulla on mahdollista oivaltaa miten menetelmä toimii ja miten siitä saa itselleen toimivan työvälineen. On tietysti tärkeää, että osaa teorian ja haluaa tehdä tutkimusmatkan itseensä ja sitä kautta osaa soveltaa omaan vuorovaikutukseen.

Olen samaa mieltä kuin Naomi Feil siitä, että vanhukset ovat opettaneet hänelle ja niin kuin minulle miten menetelmä toimii vuorovaikutuksessa muistisairaiden kanssa. Tässä muutama esimerkki heidän opetuksistaan minulle ja samalla Naomin teorian vahvistumisesta minun käyttöteoriaan; Turvallisuuden kokeminen oudossa ympäristössä ( miksi muistisairas haluaa omaan kotiin, missä voi kokea olevansa turvassa ja rakastettu, eikö koitin haluaminen ole oikeastaan loogista muistisairaalle? ), Mitä on luottamus ja millloin voi luottaa toiseen ihmiseen, mitä siihen tarvitaan?, Miksi on tärkeää katsoa toista ihmistä suoraan silmiin?, Miksi muistisairaan on vaikeaa vastata miksi- kysymykseen? Mitä asian laajempi merkityssisältö tarkoittaa muistisairaalle ja miksi hän käyttää symboleja?, Millainen merkitys on koskettamisella tiettyyn lihasmuistipaikkaan, tästä esimerkkinä: 3 vaiheessa oleva vanhus, kun häntä koskettaa poskeen kämmenen ulkosyrjällä ( äidin alue ), ja samalla sanoittaa tunteen ” sinä kaipaat äitiä ”. Äiti on muuten kaikilla maailman kielillä se kaunein sana!

Seuraavassa blogissa kerron ajatuksia siitä, mistä syntyy validoiva hoitoilmapiiri muistisairaiden hoivakotiin.

Disorientaatiovaiheet Naomi Feilin mukaan: 1) Malorientaatiovaihe 2) Ajan ja paikan hämärtymisen vaihe 3) Toistuvien liikkeiden vaihe 4) Sikiövaihe

Jaa tämä

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn
Share on email
Email
Share on whatsapp
WhatsApp

Kirjoittaja

Tuija Uusitalo

  • tuijahelena.uusitalo@gmail.com