Reteaming
Lyhytterapiainstituutin perustajat ja kouluttajat Tapani Ahola ja Ben Furman kehittivät 90-luvulla yritysten ja organisaatioiden tarpeisiin ratkaisukeskeisen valmennusmenetelmän, jolle he antoivat nimeksi reteaming.
Reteaming on vaiheittain etenevä prosessi, jossa autetaan yksilöitä tai ryhmiä asettamaan selkeät tavoitteet. Sen avulla kasvatetaan tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavaa motivaatiota ja sitoutetaan asianosaiset osaksi myönteistä muutosprosessia.
Reteaming on kehitetty erityisesti työyhteisöille, jotka haluavat kehittää yhteisesti toimintaansa. Menetelmässä korostuu voimavaralähtöisyys ja positiivinen lähestymistapa tarkastella ongelmia. Ongelmat uudelleenmuotillaan ja niistä tehdään muutostoiveita ja tavoitteita. Reteamingin tavoitteena on vahvistaa työyhteisöjä siten että ne voivat terveellä tavalla hyvin ja ne oivaltavat, että yhdessä he voivat saavuttaa paljon enemmän. Yleensä kun yksi ongelma lähtee purkautumaan, siitä seuraa ns. lumipalloefekti ja muutkin asiat lähtevät sujumaan. Reteaming soveltuu hyvin myös yksilöasiakkaille sen toiveikkuuden ja myönteisyyden vuoksi.
Reteaming hyötyjä
Yksilötasolla
Lisää toiveikkuutta siitä, että elämän eri vaiheissa tulleisiin haasteisiin sinulla on itse mahdollisuus vaikuttaa. Saat uuden näkökulman millä tavalla voit saavuttaa haasteellisenkin asian elämässäsi.
Esimerkkeinä:
- Elämäntapamuutokset
- Työuupumus
- Masennus
- Perheen sisäiset haasteet
Ryhmätasolla
Työyhteisöissä työssä ilmenneisiin ongelmiin voidaan vaikuttaa ja niille voidaan tehdä yhdessä muutostavoitteita. Yleensä on helppoa kertoa mitkä asiat ovat huonosti ja mitkä eivät toimi. On paljon haasteellisempaa miettiä mitä ongelmille pitäisi tehdä ja mitä tulee tilalle, kun ongelmaa ei ole. Reteamingillä voidaan tukea ja auttaa työyhteisöjä saavuttamaan yhteisesti asetetut muutostoiveet. Menetelmässä korostuvat jokaisen ryhmän jäsenen kuulluksi tuleminen ja arvostaminen ja toiveikkuus siitä, että asioille voidaan aina tehdä jotain. Yhdessä olette paljon enemmän!
Hyötyjä ovat myös yksilö ja ryhmä: Työssä jaksaminen ja työilmapiiri paranee, opitaan uusia taitoja ja saadaan uusia välineitä, joilla voidaan ratkaista haasteita. Tunne siitä, että jokainen voi vaikuttaa omaan työhönsä vahvistuu. Sairaspoissaolot vähenevät. Energiaa vapautuu muille elämän alueille.
Ratkaisukeskeinen lyhytterapia
Hyödyt
- Lyhytkestoisuus
- Jo ensimmäinen tapaamiskerta voi tuoda huoliin selkeyttä
- Tapaamismäärä on tarveperusteinen, eikä vaadi pidempiaikaista sitoutumista
Yksilötasolla voidaan puhua myös ratkaisukeskeisestä keskustelusta, jonka tavoitteena on tukea henkilön omia tulevaisuuden tavoitteitaan. Keskustelussa edetään pienin askelin ja edistymistä voidaan arvioida esimerkiksi jana-asteikolla. ”Mitä pitäisi tapahtua, että pääsisit ½ askelta eteenpäin?”
Ratkaisukeskeisessä keskustelussa on tavoitteena tukea henkilön omaa polkua siten, että henkilö itse ottaa vastuun omista edistymisaskeleistaan. Mitä hyötyä asiakkaalle on ratkaisukeskeisestä terapiasta/keskustelusta? Asiakkaan kertomiin huoliin voi tulla selkeyttä jo ensimmäisellä tapaamiskerralla. Tapaamisia on vain sen verran kuin asiakas tarvitsee. Asiakkaalle hyödyllistä on kuulluksi tuleminen ja arvostaminen, tämä näkyy myös siinä, että terapeutti tai kanssakulkija ei lähde tietämään mikä on asiakkaan parhaaksi, hän itse tietää sen.
Perhetyössä yhdistyvät ratkaisukeskeinen keskustelu ja validoiva kohtaaminen. Asiakkaat hyötyvät tästä yhdistelmästä siten, että muistisairas henkilö että hänen läheisensä tulevat kuulluiksi. Työnohjauksen menetelmät tukevat istuntoa.
Validaatio - tunnetason vuorovaikutus
Naomi Feil oivalsi millä tavalla oli mahdollista luoda vuorovaikutussuhde muistisairaaseen ihmiseen ( jo 1960-1980 luvuilla ). Tämä oli todella merkityksellinen näkemys ikääntyneiden hoitotyössä miten muistisairaita ihmisiä tuli kohdata. Naomi nimesi sittemmin tämän toimintamallin validaatioksi. Sanana Validate tarkoittaa vahvistamista, tunteiden vahvistamista ja niiden merkityksen korostamista.
Validaatiossa on tärkeää muistisairaiden ihmisten arvostaminen ja kunnioittaminen. Validaatiotekniikoiden tavoitteena on auttaa muistisairasta ihmistä ilmaisemaan itseään paremmin ja että hän tulee siten kuulluksi ja ymmärretyksi. Validaatiossa on merkityksellistä luottamussuhteen rakentaminen muistisairaan ja häntä auttavan henkilön välille. Turvallisuuden tunteen luominen ja vahvistaminen lievittävät mm. muistisairaiden kokemaa koti-ikävää.
Suomessa puhumme myös TunteVa toimintamallista.
Olen tehnyt elämäntyöni muistisairaiden ihmisten parissa, olen saanut auttaa heitä haasteellisissa vuorovaikutustilanteissa, mm. miten käytösoireita voidaan ymmärtää paremmin ja miten voidaan toimia muistisairasta kunnioittaen. Olen saanut olla kehittämässä ja luomassa merkityksellistä elämää muistisairaille ihmisille.
Olen saanut tehdä yhteistyötä omaisten kanssa ja olen ollut esimiehenä hoitohenkilökunnalle. Olen huomannut 20 vuoden käytännön kokemuksen aikana miten validaatiomenetelmä on auttanut muistisairaita ihmisiä, heidän läheisiään ja hoivayhteisöjä. Olen täysin vakuuttunut sen hyödyistä.
Validaatiokoulutuksia moneen tarpeeseen:
- lyhyitä 3-4 iltapäivän kokonaisuuksia
- 10 op hoitajakoulutus
- validaatioesittelyjä
Hyödyt
yksittäiselle muistisairaalle
- Elämänlaatu, omanarvon tunne, liikuntakyky ja sosiaaliset suhteet paranevat, koska muistisairas tulee ymmärretyksi ja kuulluksi
- Levottomuus ja ahdistus vähentyy koska validaatiomentelmällä voidaan tukea muistisairasta ilmaisemaan itseään
- Tukee muistisairaan osallistumista omaan arkeensa niillä voimavaroilla, joita hänellä on
Omaisille
- Omaiset ymmärtävät paremmin muistisairaan maailmaa ja he saavat uudenlaisia tapoja vuorovaikutukseen, yhteiseen tekemiseen ja läheisen hoitamiseen
- Helpottaa ja tuo lisää voimavaroja omaisten kokemaan ahdistukseen ja turhautumiseen
ValidaatioryhmIEN HYÖDYT MUISTISAIRAILLE
Validaatioryhmässä vanhukset voivat jakaa kokemuksiaan ja tunteitaan. He tulevat tietoisemmiksi muista ryhmän jäsenistä ja kokevat onnistumisen kokemuksia osallistumisestaan erilaisiin toimintoihin ryhmässä.
Validaatioryhmä lisää ryhmäläisissä positiivista energiaa ja hyvää oloa. Ryhmässä vanhukset voivat kertoa omista vaikeistakin kokemuksistaan ja he saavat osakseen tukea ja ymmärrystä ryhmän muilta jäseniltä.
Validaatioryhmän toimintaan sisältyy laulamista, keskustelua asioista, joihin liittyy tunteita, virkistymishetki mehun ja keksien kera ja liikuntatuokio. Validaatioryhmän ryhmädynamiikka on merkityksellinen, samoin erilaiset roolit ja istumapaikat, näistä syntyvät rituaalit, jotka tuovat turvallisuuden ja luottamuksen tunnetta ryhmäläisille.
Työnohjaus
Työnohjauksessa tarkastellaan työn perustehtävää, sen rakenteita ja tunneilmastoa systeemisen viitekehyksen näkökulmasta eri tasoilla liittäen ne laajempaan kokonaisuuteen. Työnohjauksessa korostuu työhyvinvoinnin merkitys niin yksilö- kuin ryhmätasolla.
Yksilötyönohjauksen hyötyjä
Yksilötyönohjauksessa henkilö hyötyy työnohjaajan tuesta ja turvallisesta ilmapiiristä, jossa hän voi pohtia omaa työtään. Työnohjauksen hyötyjä ovat myös se, että työnohjaaja auttaa ammatillisesti selkeyttämään ja jäsentämään henkilön työtä erilaisin menetelmin. Työnohjattava hyötyy työnohjaajan monipuolisesta koulutustaustasta.
Ryhmätyönohjauksen hyötyjä
Ryhmätyönohjauksessa tuetaan työyhteisöjä pohtimaan työssä ilmenneitä haasteita.
Osallistujille työnohjausryhmä on foorumi missä voidaan keskustella luottamuksellisesti ja turvallisesti, sekä ratkoa yhdessä työssä ilmenneitä haasteita.
Ryhmätyönohjaus vahvistaa työyhteisön jäsenten välisiä suhteita, lisää luottamusta heidän välilleen, puhdistaa työilmapiiriä ja auttaa tarkastelemaan ryhmäläisten erilaisia näkemyksiä.
Ryhmätyönohjauksissa voidaan miettiä yhdessä kehittämistoimenpiteitä ja sopia miten ne näyttäytyvät työyhteisön arjessa.
Työnohjausryhmät hyötyvät työnohjaajan monipuolisesta koulutustausta ja kokemuksellisuudesta ryhmien vetämisessä.
Ryhmätyönohjaus on johtajalle johtamisen tukena oleva tukimuoto.
Validaatiokoulutukset
- TunteVa -hoitajakoulutukset
- Räätälöidyt lyhytluennot
Hyödyt hoitoyhteisöille
Validaatiomenetelmä auttaa hoitohenkilökuntaa ymmärtämään paremmin muistisairaita ihmisiä. He saavat ja oppivat käyttämään erilaisia työvälineitä muistisairaiden ihmisten kohtaamiseen, esimerkiksi aggressiivisen muistisairaan kohtaamiseen. Validaatiomentelmä tuo työyhteisöön arvostuksen ilmapiiriä niin henkilökunnan, asiakkaiden kuin omaisten välille, tämän on kerrottu lisäävän hyvää henkeä yhteisössä.
On havaittu, että validaatiomenetelmää käyttävissä hoitopaikoissa on rauhallinen ja turvallinen ilmapiiri jossa sekä asiakkaat että hoitajat voivat hyvin. Validaatiomenetelmässä korostuvat asiakkaiden ilmaisemat tarpeet: rakastettuna ja hyväksyttynä oleminen, hyödyllisyyden ja kuulluksi tulemisen tarpeet.
Näihin tarpeisiin validaatiomenetelmä antaa henkilökunnalle välineitä. Validaatiomenetelmä lisää henkilökunnan omaa jaksamista ja tietoisuutta siitä, että he voivat kokea onnistumisen tunteita siitä, että he osaavat auttaa ja ymmärtää muistisairaita ihmisiä.
Konsultaatiota
- Työyhteisölle validaatiomentelmästä muistisairaiden kohtaamisessa ja miten sitä voidaan hyödyntää hoitotyön kehittämisestä
- Ratkaisukeskeisestä tavasta puhua ongelmista ja ratkaisuista
- Konsultaatiomuotoista esittelyä omaisten iltoihin validaatiomenetelmän hyödyntämisestä oman muistisairaan läheisen kanssa. Omaiset hyötyvät asiantuntijaesityksestä ja kouluttajan vahvasta kokemuksellisuudesta ja samalla he saavat vertaistukea osakseen muilta osallistujilta
- Omaisille siitä miten he ymmärtäisivät paremmin muistisairasta läheistään, miten löytää tarvittavia hoivapalveluita ja neuvontaa erilaisten etuisuuksien hakemisessa
Muistisairaiden virikeryhmät
Ensi vuoden alusta 2022 tarjoan muistisairaille ihmisille viriketoimintaa missä on tarjolla erilaisia ryhmiä.Olen itse luonut vuosien aikana struktuurin näille ryhmille, pohjalla on validoiva viitekehys mikä mahdollistaa sen, että jokaista ryhmäläistä arvostetaan ja häntä tuetaan toimimaan ryhmässä (huolimatta hänen toimintakyvystään).
Minulla on 20 vuoden kokemus muistisairaiden henkilöiden parissa olemisesta ja olen vetänyt erilaisia ryhmiä heille. Olen huomannut, että ryhmässä he voivat kokea onnistumisen kokemuksia ja hyvää oloa.
Kerron vielä lyhyesti näistä ryhmistä:
- Validaatioryhmässä keskustellaan sellaisista teemoista, joihin liittyy tunteita ja merkityksellisiä muistoja. Ryhmässä lauletaan sovittuja lauluja, jumpataan ja virkistäydytään juomalla mehua ja syömällä keksejä. Ryhmä noudattaa sille luotua kaavaa. Ryhmän jäsenillä on erilaisia rooleja, jotka auttavat heitä toimimaan ryhmässä.
- Muisteluryhmässä on erillinen teema minkä ympärille rakennetaan muistelua mihin jokainen voi osallistua oman toimintakykynsä mukaan. Lopussa ryhmäläisten muistelot kootaan yhdeksi kokonaisuudeksi muistuttamaan mistä ryhmässä on keskusteltu. Näistä tehdään yhteinen runo. Muisteluryhmä päättyy yhteiseen kahvihetkeen.
- Käsityöryhmässä tehdään käsitöitä kukin omien taitojensa mukaisesti, tärkeää ei ole se kuinka paljon syntyy valmista vaan se, että tehdään yhdessä. Lisäksi ryhmän toimintaan sisältyy kirjan lukemista ja yhteenvetona syntyy runo ryhmän toiminnasta. Näistä runoista voi tehdä erillisen huonetaulun osastolle.
- Maalausryhmässä voidaan tutkia taidekirjoja tai maalata vaikka jostain mallista, esimerkiksi ateneumin taidesalkusta on ollut apua tässä ryhmässä.
Värityskuvien värittäminen voi sopia jollekin muistisairaalle. Hoivaosastolla voidaan käydä ryhmäläisten kanssa tutkimassa maalauksia. Tai käydä yhdessä taidenäyttelyssä. - Leivontaryhmässä leivotaan tuttuja leivonnaisia ja samalla muistellaan, miten ennen leivottiin. Yhteinen kahvihetki katetaan pöytään ja maistellaan tuotoksia, tämä lisää ryhmän yhteisöllisyyttä.
- Puutarharyhmässä hoidetaan kukkia ja puutarhaa. Keväällä voidaan istuttaa siemeniä ja kukkia kukkapurkkeihin. Kukkien kasvamista seurataan ja huolehditaan kastelusta. Puutarharyhmäläiset voivat käydä myös ulkona tutkimassa ja tuoksuttelemassa luontoa.